Suomen kantaväestöstä osatyökykyiset ovat yksi työnhakijaryhmä, joiden työpanos tulisi saada paremmin työmarkkinoiden hyödynnettäväksi. Jo nyt Suomi on edistyksellinen osatyökykyisten työllistäjä, mutta hyödyntämätön potentiaali on yhä valtava.
Kuten jo nimikin sen sanoo, osatyökyinen on osatyökykyinen, eli hänellä on käytössään osa työkyvystään. Itselleen sopivassa työssä osatyökykyinen voi olla täysin työkykyinen ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä.
Tämän ovat huomanneet myös työnantajat, joiden ennakkokäsitykset osatyökykyisiä kohtaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet selvästi aiempaa myönteisemmiksi. Kun aiemmin osatyökykyiseen työnhakijaan suhtauduttiin varauksella, 2010-luvulla työnantajien asenteet osatyökykyisiä työnhakijoita kohtaan ovat muuttuneet selvästi positiivisemmiksi.
Työllistymisessä positiivinen käänne
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan noin 80 % työnantajista arvioi hakijan motivaation ja osaamisen osatyökykyisyyttä merkittävimmiksi tekijöiksi rekrytointipäätöstä tehdessään. Sellaiset suomalaiset yritykset, joilla oli kokemusta osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamisesta, arvioivat osatyökykyisten työmotivaation erittäin korkeaksi. Monet pitivät rekrytointia onnistuneena ja arvioivat, että voisivat palkata osatyökykyisiä henkilöitä myös tulevaisuudessa.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat suomalaiset 2009-2018
Lähde: Eläketurvakeskus
Myönteiset kokemukset ja asenteiden muuttuminen näkyvät työllisyysluvuissa positiivisella tavalla: Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut Suomessa jo kolmena peräkkäisenä vuonna – yhteensä 30,2 %. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2019 Suomen työelämässä oli mukana yli 12 000 osatyökykyistä työntekijää enemmän kuin vuonna 2015.
Osatyökykyisten lisääntyneen työllisyyden arvioidaan tuovan yhteiskunnalle tällä hetkellä noin 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Jousto auttaa ja ennaltaehkäisee
Positiivinen kehitys on monen tekijän summa, joiden yhteinen vauhdittaja on ollut hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE) vuosina 2016–2018. Tänä aikana osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia on parannettu muun muassa lainsäädäntömuutoksin ja kouluttamalla yhteensä 700 uutta työkykykoordinaattoria, jotka työskentelevät yksityisissä yrityksissä, kunnilla ja valtiolla.
Työelämän monipuolistuminen ja aiempaa joustavammat työurat ovat niin ikään vaikuttaneet positiivisesti erityisesti sellaisten osatyökykyisten työllistymiseen, joille mahdollisuus etätyöhön ja lyhyempiin työviikkoihin ovat välttämättömyys työssä selviytymiseksi. Kun kymmenen vuotta sitten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista noin 66 % teki osa-aikatöitä eläkkeensä ohella, nyt vastaava luku on jo lähes 80 %.
Työn ja arjen joustavalla yhdistämisellä ja työntekijäkohtaisilla erityisjärjestelyillä voidaan myös ehkäistä uupumuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista johtuvan työkyvyttömyyden syntymistä, jotka 2020-luvulle tultaessa ovat Työterveyslaitoksen mukaan yksi merkittävimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista.
PK-yritykset parhaita työllistäjiä
Suurimpia osatyökykyisten työllistäjiä ovat olleet yksityiset yritykset ja osatyökykyisiä on työllistynyt kaikille toimialoille. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat kunnostautuneet viime vuosina osatyökykyisten työllistäjinä. Isoissa yrityksissä tilanne on toinen ja syy on selvä: Suuryrityksiksi luettavat yritykset ovat velvollisia maksamaan osan työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien työntekijöidensä eläkkeiden todellisista kustannuksista, mikä tekee osatyökykyisen henkilön palkkaamisesta taloudellisesti riskialtista isoille yrityksille.
Lue myös: Sopiva työ löysi tekijänsä pienyritys Volttimediassa
Yksi osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisen tyypillisimpiä esteitä – ennakkoluulojen ja tiedon puutteen ohella – onkin työnantajan kokemat riskit. Siksi osana OTE-kärkihanketta tehty lakimuutos pidemmistä koeajoista on otettu työnantajien keskuudessa innostuneesti vastaan. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki on madaltanut yritysten kynnystä rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä tarjoamalla työnantajille mahdollisuuden pidempään koeaikaan ja sen jatkamiseen, jos työntekijä joutuu koeaikana olemaan poissa työkyvyttömyyden takia.
Tärkeä ryhmä työllisyystavoitteessa
Osatyökykyisten työllisyysasteen nostaminen entisestään on osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö. Osatyökykyisten työllistäminen onkin tärkeä ryhmä Suomen kokonaistyöllisyysasteen nostamisessa.
Osatyökykyisyyden syyt 2018
Lähde: Eläketurvakeskus
Rahallisesti osatyökykyisten työllistymisessä arvioidaan olevan 1,3 miljardin euron vuotuinen hyödyntämätön potentiaali. Laskelma perustuu arvioon, jonka mukaan Suomessa on 65 000 sellaista osatyökykyistä henkilöä, joilla on halua ja kykyä tehdä töitä niin, että heidän työttömyyden takia menettämänsä vuosiansionsa olisivat 20 000 euroa per henkilö. Todellisuudessa hyödyntämätön potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä laskelmassa ei ole huomioitu työn synnyttämää arvonluontia eikä maksamattomista työttömyysetuuksista tulevia yhteiskunnallisia säästöjä. Vuonna 2018 valtion työkyvyttömyyseläkemenot olivat yli 1,8 miljardia euroa.
Osatyökykyisten työskentelymahdollisuudet ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi joka puolella läntistä Eurooppaa. Koska osatyökykyisyyden määritelmä vaihtelee maittain, vertailua eri maiden välillä on hankala tehdä. Suomessa osatyökykyisyydelle ei ole virallista määritelmää, eikä osatyökykyisistä pidetä rekisteriä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan osatyökykyisten henkilöiden työllisyysasteen Suomessa voidaan kuitenkin arvioida olevan Euroopan korkeimpia.
Näkökulmia työllistäjälle
- Osatyökykyisen työllistäminen on vastuullinen tapa työllistää.
- Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeässä osassa henkilön työkyvyn säilymisessä.
- Osatyökykyisissä on merkittävä käyttämätön potentiaali suomalaiselle työelämälle.
Mitä tarkoittaa osatyökykyisyys?
- Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja sen syynä voi olla esimerkiksi vamma tai vammaisuus, pitkäaikaissairaus tai vakavasta sairaudesta tai elämänkriisistä toipuminen. Osatyökykyisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti työn asettamat vaatimukset huomioon ottaen. Sopivassa tehtävässä osatyökykyinen voi olla täysin työkykyinen.
- Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Heistä koko- tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 140 000 ja työssä noin 300 000.
- Lisäksi työttömien joukossa, työkyvyn tuen ja työkyvyn arviointiin liittyvien palveluiden ulkopuolella, arvioidaan olevan runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä tai joiden työkykyä voitaisiin parantaa kuntoutuksella.
- Työkyvyttömyyseläkettä saavien kokonaismäärä on tasaisesti laskenut viimeiset 10 vuotta. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkeelle siirtyneiden määrä kuitenkin nousi 6,5 % edellisvuoteen verrattuna. Muutosta selittää 1.1.2018 voimaan astunut laki työttömyysturvan aktiivimallista, joka ei koske työkyvyttömyyseläkkeen saajia.
- Vuonna 2018 yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin kuntoutustukina henkilöille, joiden arvioidaan voivan palata kuntoutuksen avulla takaisin työelämään täysin työkykyisinä tai osatyökykyisinä. Työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyteen liittyvä sairaus 44 % kuntoutustuelle siirtyneistä.
Lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, TE-palvelut
Teksti on julkaistu osana StaffPointin Työelämä positiivisessa kierteessä -julkaisua.
Tutustu white paperiin ja lue lisää ajankohtaisista työelämätrendeistä!
